”Yksi luukku riittää”. Jos Vuosaaressa on ongelma, kaupungin sivuilta pitäisi löytyä Vuosaari-vastaava, joka ottaa kopin ja ohjaa asian oikeaan osoitteeseen. Kaikilla on kokemuksia luukulta toiselle osoittamisesta. Monille on myös se viimeinen luukku suositellut ensimmäistä. Haasteet ovat tuttuja kaikille organisaatioille, eikä Helsinki pärjää tässä vertailussa huonosti. Helsinki haluaa kuitenkin olla maailman toimivin kaupunki, eikä kohtuullinen tavoitettavuus ole vielä tämän tavotteen mukainen.
Vähän pidemmällä aikavälillä pitää tavoitella lähidemokratian nostoa seuraavalle tasolle. Se tulisi mahdolliseksi Helsinki-applikaation avulla. Appi toisi oman alueen oleelliset asiat jokaiselle kaupunkilaiselle kännykkään. Sen avulla olisi myös mahdollista rakentaa nopea palautteenantokanava, joka kertoisi asianomaisille viranomaisille nopeasti aakuuteista asuinympäristön ongelmista. Applikaatio tarjoaisi mahdollisuuden kommentoida kaupungin kehittämiseen liittyviä asioita. Kokemus kaupungin ”jäsenyydestä” olisi myös tunnetasolla syvempi. Applikaatiosta kaupungille saatavan informaation käsittelyyn ei tarvitsisi palkata kymmeniä työntekijöitä, teknologia palautteen automaattiseen käsittelyyn on jo olemassa.
Julkilausutusta tahtotilasta (ja lääkäreiden lisäpalkoista) huolimatta terveyskeskuspalveluiden saatavuudessa on suuria alueellisia ongelmia. Jos paikalliset toimet eivät riitä on helsinkiläisten poliitikkojen hyödynnettävä sujuvaa pääsyä valtakuntatason poliittisiin prosesseihin.
Helsinkiä rakennetaan, uudistetaan ja kehitetään. Tiivistysrakentaminen jo olemassaoleville asuinalueille on ekologista ja siksi suotavaa. Samalla pitää kuitenkin huolehtia kokonaisuuden vihreydestä. Asuinalue, jossa ihminen ei viihdy on kallista kertakäyttökulttuuria. Helsinki ei tarvitse lisää ylirakennettuja kivikyliä, jollaiset voivat viehättää laskentaosastolla maksimoiduilla kerrosneliöillään. Ei voi olla myöskään niin, että arkkitehtuurilta edellytetään enemmän ja parempaa kaupungin ”hyvillä alueilla” ja lähiöihin voidaan kiskaista palikka-Prisma parhaalle paikalle.
Paljon on tehty sutta ja sekundaa myös Helsingissä. Parempi rakennusvalvonta säästää veronmaksajien rahoja. Paperilla valvonta on nytkin hyvää, mutta todellisuudessa omavalvontaan perustuva laaduntarkkailu vuotaa. Tiukempi/tarkempi/läsnäolevampi valvonta pitää aloittaa kaupungin omista rakennuskohteista – siis esimerkiksi kouluista ja päiväkodeista. Nykyisellään tarkastuksista kerrotaan etukäteen, ja opastettu kierros näyttää hyvälle. Todellinen valvonta perustuu kuitenkin milloin tahansa tehtävään kontrollikäyntiin. Urakoitsijan kanssa pitää myös kirjata piilevien vikojen korjaus vielä lakiin kirjattujen vastuuaikojen päätyttyäkin. Laatu voisi myös parantua kummasti, jos rakennuttajat jätettäisiin aina osaomistajiksi rakentamiinsa kohteisiin.