Vuosaarentien lähikortteleissa ikkunat tärisevät, HEKA paaluttaa lisää vuokra-asumista Vuosaareen. Uusi rakennuskohde lisää edelleen vuokra-asumisen epätasa-arvoista jakautumista eri kaupunginosien kesken ja syventää osaltaan segregaatiota.
Eriarvoistuminen realisoituu kouluissa. Kaikki maahanmuuttajataustaisten osuudelta yli 50% koulut löytyvät Itä-Helsingistä. Vuosaarelaisista kouluista tämä prosenttiluku ylittyy Merilahden peruskoulussa (55 %). Puistopolun peruskoulu (42%) ja Aurinkolahden peruskoulu (31%) ovat nekin selvästi yli kaupungin keskiarvon. Vain omakotivaltaisella alueella sijaitsevassa Vuoniityn peruskoulussa (23%) ollaan kaupungin yleisellä tasolla. Kaupungin keskiarvoissa on toki kovin toisenlaisiakin kouluja, Pakilan ala-asteella maahanmuuttajataustaisia on peräti 3%, Töölön ala-asteella 5%. (https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/5370873)
Segregaatiota torjutaan kaavoituksella, ei kauniilla sanoilla. Helsingin kaupungin pitää viimeinkin siirtyä sanoista tekoihin ja kaavoittaa vuokra-asumista muualle kuin Itä-Helsinkiin tai muille maahanmuuttajavaltaisille alueille.
Nyt Vuosaaressa mennään juuri päinvastaiseen suuntaan, vuokra-asuminen lisääntyy kiihtyvällä tahdilla. Helsingin uutiset uutisoi syyskuussa 2024 Vuosaaressa olleen 600 tyhjää vuokra-asuntoa (https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/7984280). Hekan lisäksi kaikki merkittävät vuokra-asuntotoimijat (Lumo, Sato, Avara) tarjoavat kukin heti vapaita asuntoja. Suuren ylitarjonnan vuoksi M2 kodeilta voi vuokra-asunnon saada ilman vuokravakuuksia.
Arava- tai korkotukituettuja vuokra-asuntoja on jo nykyisellään Vuosaaren asuntokannasta 22,1%, kun se koko Helsingissä on 18,1%. Kaupunki pahentaa epätasapainoa edelleen, paalutustyöt Vuosaarentien HEKA-kohteen rakentamiseksi alkoivat kaksi viikkoa sitten. Uudiskohde saatettiin alulle suunnitelmallisesti ja vakaasti harkiten, vaikka samat tilastot ovat epäilemättä päättäjienkin tiedossa. (https://www.hankintailmoitukset.fi/fi/public/procurement/59673/notice/98248/details)
Jos suunta jatkuu, Helsinki toistaa 1990-luvulla Meri-Rastilassa tekemänsä virheet. Meri-Rastila rakentui ajankohtana, jolloin taantuma pysäytti omistusasuntomarkkinat. Omistusasunnoiksi rakennettuja kohteita muutettiin vauhdilla vuokra-asunnoiksi – samalla kun ensimmäisen merkittävän pakolaisaallon tuomat uudet suomalaiset tarvitsivat asuntoja. Enimmillään Meri-Rastilan ala-asteen oppilaista 90% oli maahanmuuttajataustaisia.
Nyt Meri-Rastilan alueen vuokra-asuntopainotteisuutta tasapainotetaan purkamalla vuokra-asumista ja rakentamalla tilalle omistus- ja asumisoikeusasuntoja. Korjausliike on välttämätön, mutta kallis. Asialle tulee myös ekologinen hintalappu, purettavat kerrostalot eivät olleet elinkaarensa päässä.
Yhtäläisyydet Vuosaaren asuntotarjontaan 2024 ovat ilmeiset. Taantuma on vienyt omistusasuntomarkkinat, uudet kerrostalot ovat tuoneet Vuosaareen satoja uusia vuokra-asuntoja. Pian valmistuva Suomen korkein asuinkerrostalo Atlas lisää vuokra-asuntojen määrää 288 asunnolla. Atlaksen sisartalo Hyperioniin ongelmista on jo saatu lukea Helsingin sanomia myöten (https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010766313.html).
Taustalla on myös Helsingin kaupungin omia epäonnistumisia rakentajien ja rakennusehtojen valvomisessa. YIT:n rikkoi tietoisesti tekemäänsä sopimusta, jonka mukaan Vuosaareen tehdyn kerrostalon piti olla yksinomaan omistusasumista. Nopeiden voittojen saamiseksi YIT muutti kohteen vuokrataloksi. Sopimusrikkomukselle määritelty uhkasakko (600,000 euroa) oli häviävän pieni saatuihin myyntivoittoihin nähden. (https://vuosaarilehti.fi/2022/09/21/sijoitusasuntoja-vastoin-ohjeita/). Kaikki kehitys näyttää nyt vievän samaan suuntaan, Vuosaaresta on tulossa vuokra-asumisen Eldorado.
Alueellinen eriarvoistumista voidaan havainnollistaa myös vertailemalla kahta helsinkiläistä ”saarta” (Vuosaari versus Lauttasaari). Molemmat ovat vanhoja asumalähiöitä, asukkaita palveleva kaavoitus hieman eri asennossa:
Vuosaaressa hallintomuodoltaan eriteltyjä asuntoja yhteensä 20976 (2023), hallintatyypeittäin:
Omistusasuminen (ok-talot 324 + osakkeet 8204) = 8528 40,7%
Vuokra-asuminen (korkotuettu 4630 + muut 5789) = 10419 49,7%
Asumisoikeusasuminen = 2029 9,7%
Lauttasaaressa hallintomuodoltaan eriteltyjä asuntoja yhteensä 13431 (2023), hallintatyypeittäin:
Omistusasuminen (ok-talot 66 + osakkeet 8096) = 8162 60.8%
Vuokra-asuminen (korkotuettu 147 + muut 5122 = 5269 39,2%
HUOM. luit oikein korkotuettujen asuntojen määrän Lauttasaaressa (osuus 1,1%)
Asumisoikeusasuminen = 0 0%
(lähde: https://stat.hel.fi/pxweb/fi/Aluesarjat/Aluesarjat__asu__askan/alu_askan_005r.px/ )
Politiikkatoimien pitäisi vähentää ongelmia, ei lisätä niitä. Nyt kaupunki lisää kaavoituksellaan segregaatiota, ei vähennä sitä. Kun HEKA:n kohde Vuosaarentiellä valmistuu, Vuosaaren keskustaa määrittävät vuokratalojen rivistöt. Se ei ole paha asia, mutta ei myöskään tasapuolista politiikkaa eikä kaupungin tavoitteiden mukaista.
Asumismuotojen yksipuolistuessa myös tunnetut haasteet lisääntyvät. PIeni- ja suurituloisten lapsiperheiden eriytyminen eri kaupunginosiin näkyy surullisen selkeästi tilastoissa (https://www.hel.fi/fi/uutiset/erituloisten-lapsiperheiden-asuminen-helsingissa-eriytyy-lasten-ian-myota-poismuutto-yleisinta).
Kun vahinko on housussa, ei se enää korjaudu huolipuheilla eikä edes koulujen lisäresurssoinnilla. Itäisen Helsingin kouluissa ollaan jo nyt eri todellisuudessa kuin keskustan kouluissa. Haasteiden kokoluokkaan rinnastettuna positiivisen diskriminaation rahakin (8,8 milj., huom. KASKO toimialan budjetti 1,600 milj.) on lähinnä hyväntahtoista laastarointia aidon muutostahdon sijaan.
Alueelliset haasteet on tunnistettu. Nyt tarvitaan päättäväisiä toimia ongelmien ehkäisemiseksi, ei niiden pahentamiseksi. Vuosaaren vuokra-asuntotarjontaa ei voi nyt lisätä.